Viikonloppu meni hiukan bilehuuruisesti, joten tänään oli ryhtiliikepäivä. Aamulla ensin siivosin pari tuntia, pesin pyykkiä ja harjasin koiran. Sitten vein lapset Töölönlahden uuteen kiipeilypuistoon, joka olikin vallan mukava. Puistossa on kiipeilyrata, jossa on kaikenlaisia erilaisia köysiä ja tikkaita ja muita roikkumisasioita. Menin itsekin radan kerran läpi, ja se oli yllättävän haastava aikuisellekin. Taisin kuitenkin olla kiipeilypuiston ainoa kiipeilevä aikuinen.
Puistossa oli tosi paljon kaiken ikäisiä lapsia, jotka selvästi olivat ihastuksissaan kun kerrankin leikkipuistosta löytyy muutakin kuin niitä standardoituja, kuoliaaksi suunniteltuja Lappset-liukumäkiä ja kiipeilytelineitä. Meidän pihalla on sellainen aina tyhjänä, ja lapset keikkuvat viereisessä mattotelineessä. Miksi ei lasten anneta itse suunnitella leikkipuistoja tai ylipäätään mitään tiloja, jotka on lapsille suunnattu? Tai miksei sitten edes tehdä tukevampia mattotelineitä?
Loppupäivänkin vietin hyveellisesti tekemällä ruokaa ja lukemalla kiinnostavahkoa kirjaa Rhodesiassa asuneesta naisesta. Poimin sen kirjastosta aivan randomina, joka on nykyään suosikkitapani valita seuraava kirja luettavaksi. Jos ei sattumalta valittu kirja kiinnosta, voi aloittaa uuden ilman tunnontuskia kun ei siihen kohdistunut mitään ennakko-odotuksia. En myöskään tiennyt että Rhodesiassa poltettiin niin paljon pilveä brittilähtöisen yläluokan keskuudessa.
Päivän lopuksi tein vielä mukavan iltajuoksulenkin ja kahvakuulailin. Kyllä nyt taas kelpaa olla ihminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti